Heipähei kaikki kirjoittajat! Päätin pitkästä aikaa kirjoitella tänne omalähtöisesti, ja nyt teenkin oikein uhrauksen:D Joulunodotuspäivinä tein tämmöisen mietelausekalenterin. Nauttikaa ja kommentoikaa myös pliis! (uhraukseksi tosiaan kai voi sanoa, sillä tämä vaati ja vaatii edelleen pokkaa)                                         

                                  Mietelausejoulukalenteri 2008

1.12. Koskaan et pääse eteenpäin, ellet hyppää tuntemattomaan tässä tunnetussa maailmassa

2.12 Miksihän vihaan heitä, jotka eivät suostu sukeltamaan itseensä? Luultavasti siksi, että he kaikin tavoin pyrkivät estämään myös muiden sisäisen etsinnän

3.12 Jos oikeidenmukaisuus niin kuin me sen tunnemme onkin silkkaa epäoikeudenmukaisuutta. Mikäpä me olemme tuomitsemaan ketään, ennen kuin olemme vaeltaneet hänen mokkasiineissaan auringonnousun ja laskun

4.12. Fanaatikot luulevat paljastavansa totuuden, mutta sen sijaan peittelevät sitä henkensä kaupalla

5.12. Olemme kaikki eriskummallisia; emme tuskin sentään kukaan hirviöitä

6.12. Matka itsenäisyydestä riippuvuuteen voi olla pieni tai suuri: tasapaino näiden

välillä on kuitenkin löydettävä

7.12. Helppo ei ole tie, joka kirjoittamisen kautta vie. Helpompi ehkä muu, mutta itsetuntemuksesta huomion pois vie

8.12. Itsesi voit menettää, kun liikaa omaksesi rohmuat. Syytä elää et sitten enää näekään. Hillitse itsesi niin saat kaiken tuhatkertaisena takaisin.

9.12. Jos maailmankaikkeus paljastaisi kaikki salaisuudensa, ei se enää olisi järin kiinnostava. Jos joku toinen avaisi jo kättelyssä itsensä sinulle kokonaan, mitä annettavaa hänellä enää vuosien päästä olisi?

10.12. Räjähtely on elintärkeää – ilman sen puhdistavaa vaikutusta katharsis on mahdotonta saavuttaa. Ennen kaikkea: ole kiitollinen hänelle, joka sytytti sinussa räjähdyssäteet!

11.12. Itsenäisty – ja tuhoudu? Roiku kiinni – ja pelastu?

12.12. Olisikohan niin, että meidän aiemmin käsittämämme syvyys onkin pintaa, aktiivi passiivia, oikea väärää, epäsopu harmoniaa, luopumus omistamista sekä päinvastoin?

13.12 En tiedä, kuinka oikeudenmukaista on, jos elämän salaisuudet ovat luodut pienen eliittikansan löydettäviksi.

14.12 Valtavirrasta on yritettävä poiketa henkensä uhallakin. Valtavirrassa uivat eivät pysähdy ajattelemaan – he kieltäytyvät siitä. He hukkuvat ennen pitkää sen sijaan, että nousisivat pintaan. Virtaa vastaan uivia on aina vainottu, ja olipa se sitten koitunut heidän lopukseen, on se koitunut kunniakkaasti.

15.12. Minkä kehun löydät toisista, löydät sen itsestäsikin – minkä moitteen saat irti toisista saat varmasti irt myös itseäsi tutkimalla

16.12 Kohtalonsa voivotteleminen ja ruikuttaminen tapahtuu ilmaiseksi, nautinnosta täytyy maksaa. On suorastaan potkittava perseeseen itseään, jotta ymmärtäisi nauttia. Ymmärtäisi voimiensa käyttämisen tärkeyden. Ymmärtäisi myös pelkän puhtaan olemisen.

17.12 On tiedostettava, mitä kaikkea inhimillisyyteen kuuluu, mutta on myös aikanaan päästävä sen yli: ”korkeampaa tietoisuutta” kohti

18.12. Häpeällä kai voi vain vapautua. Jos et itse suostu paljastamaan kaikkea, luonto paljastaa loppupeleissä kaiken. Tai kohtalo. Tai karman laki. Tai viimeinen tuomio. Voi tietysti olla, että ihmisen oma luonto saattaa hänet lopulta päivänvaloon. Itsekäs vai myötäelävä luonto – kukin saa itse keskenään päättää tai valita.

19.12. Kaikki loppuu aikanaan(mutta sehän onkin vapauttavaa)

20.12. Ehkä sitten onkin niin, että vain spontaanille sielulle elämän ja kanssakäymisten salaisuudet aukeavat – minulle sitten ei taida koskaan käydä niin. Tai sitten tämänlaisen nöyristelyn ansiosta olen suurin löytäjä ja muut suurimpia kadottajia: totaalisesti hukassa! Väärään vapauteen takertuneina!

21.12. Tulla lapseksi uudestaan – siinä jouluhaastetta kerrakseen?

22.12. On suunnattava tarmo oikeaan kohteeseen. Väkivallassa se suuntautuu väärään,se sai kerran alkunsa turhautumisesta ja johtaa vääjäämättömään tuhoon. ”Ravistelevien” voimien kanssa ei pitäisi pelleillä, mutta silti jostain syystä olemme viihteellistäneet ne muinaisista ajoistamme lähtien aina jossain muodossa. Tulisiko niitä sitten täysin katkaista, jos joskus ovat olleet jopa hengissäsäilymisen edellytys?

23.12. Janoamme itsemääräämisoikeutta ja siitäkin huolimatta halajamme auktoriteettia ja turvaa – siinä ristiriitaa ihmisluonnolle kerrakseen; hänen sekä korkeimman olennon välille.

24.12. Mitä enemmän jotain teet sitä tottuneemmaksi sitä jotain kohtaan tulet. Mutta varo vain, ettet jää sen pauloihin, jos sitä ei ole todettu läpeensä hyväksi taikka puhtaaksi. Tarkkaile myöskin teetkö kaikkea muutakin täydestä sydämestäsi vai sattuman oikusta, pelkän tavan vuoksi.

                                                Näissä tunnelmissa hyvää myöhästynyttä joulua sekä     toivorikasta uutta vuotta 2009!        Toivottaen Heidi alias Mirabella