"Miksi minä en saa teitä nuoria ihmisiä kirjoittamaan meidän blogiin?", kysyy Essi. Siksi kun siitä jauhetaan koko ajan eikä ole asiaa. "Onhan sulla asiaa", Essi väittää. "Sullahan on kauheasti mielipiteitä."

Eräänä päivänä väittelimme Essin kanssa siitä, pitääkö ihmisen julkaista tekstejään ja onko julkaiseminen ja intomielinen runojen lausuminen yleisölle samaa kuin itsensä todelliseksi tekeminen. Minä sanoin, että ei ole, ja Essi sanoi, että on.

Kirjoittajalinjalla opiskeleminen on aika mielenkiintoista. On jännää tavata ihmisiä, jotka ovat aivan erilaisia kuin minä itse. On jännää kuunnella, kuinka aivan erilaiset ihmiset puhuvat ja millaisia mielipiteitä heillä on. Ja jännää on sekin, kun ihmiset lukevat tekstejään toisilleen.

Tänään meille jaettiin esitelmien aiheet. Essi suositteli minulle Sirkka Turkkaa. Nauratti, kun luin Turkan kirjoittamaa tekstiä, jossa hän kertoo, kuinka hänestä tuli kirjailija. Siellä oli lehmiä ja hevosia ja mielisairaita ja äkäisiä isähahmoja yhdessä umpisolmussa. Hyvä! Mielenkiintoista. Kiitos vinkistä, Essi. Taidankin lainata seuraavaksi Sirkka Turkan teoksia.

Maria