on harjoituksen nimi.

Se toimii seuraavin periaattein. Ensin on päästävä virtaavaan kirjoittamisen tilaan. Se tarkoittaa ääntä, jonka ihan ensiksi yritämme kätkeä, sen omimman.

Virtaava kirjoitus on sensuurivapaata ja huonoa. Tajunnanvirtaa. Tehtävän ensimmäinen osa: Kirjoitettava 15 minuuttia tajunnanvirtaa nostamatta kättä paperista. Kirjoitettava ettei osaa eikä ymmärrä ja että harjoitus on huono. Tee tähän asti. Kirjoita tajunnanvirta tietämättä, mihin pyrit.

Sitten huokaiset ja otat hyvän asennon.

"Ongelmassa piilee ratkaisu." Tämä on kirjoittamisohje, mutta hulluimmat vetävät sen myös elämään. Ja nyt, tietäjä, kaiva se itsestäsi. Sinussa on vastaukset kaikkiin ongelmiisi. Sen kuin kysyt. Tämä on muistaakseni Goldbergin tai sitten Cameronin harjoitus, yhtä kaikki se toimii. Se on maaginen. Se on yksinkertaisuudessaan älytön, hullu, mutta toimii!

Otat kynän siis ja kirjoitat kysymyksen itsellesi. Edelleen, annan kynän liikkua, älä sensuroi. Kirjoitat ajattelematta. Kysymys tulee kyllä. Sen perään tulee vastaus. Näin:

Osaavatko ne?

Luultavasti eivät. Luultavasti ne jättävät tajunnanvirtalöpön kirjoittamatta ja lukevat kaiken edeltä käsin ja parkuvat sitten että pieleen meni.

Mutta kirjoittajat?

No ne, jotka eivät enää tarvitse tajunnanvirtaan astuakseen erityistä, vaan ovat valmiiksi oikeassa vireessä (Kuten Kaisa), pystyvät kyllä tähän. Ne vain ottavat kynän ja kysyvät ja vastaavat. Ja säikähtävät.

Mitä säikähtävät?

No sitä minkä lukevat myöhemmin. Vastaukset.

Mitä niissä on pelättävää?

Tieto. En uskalla jatkaa tätä ettei tulis kohta vahingossa kirjoittaneeksi jotain ittestään. Ymmärrät varmaan.

Joo.

On lopetettava.

Oikeassa olet. Mutta sähän kirjoitit just äsken tän.

Niin tein. Sain tietää mitä pelkään. Ja mitä valehtelen.

No niin. Nyt sä olet vaarassa kertoa.

Enpä.

 

E