Kun met kirjoitethaan tähän blogiin, hallintasivuilla lukkee kirjoitusten hallinta.

Mietin tänhään missä mennee se kirjoittamisen raja kun tekstiä tullee ja tullee, se hetki on itte kirjoittajalle

mitä mahtavin, ei siitä pois haluakhaan, rikhaus aika kirjoittajalle, minulle ittelleni.

Vielä kun tullee ihan uusia sanoja, itelheen outoja, ei pysähtymisen merkkiä ollenkhaan. Mutta sitte ihanin, läheisin ihminen sanoa mölhäyttää päin korvaani

menet taas liian lujaa ton kirjoittamisesi kanssa

kohta meet ylikierroksilla, lopeta tupakan poltto ja mee lenkille.

 

niin mietinhän mie

missä menee se kirjoittamisen raja?