Kommenttina Keijon (ks. sarjislinjan blogi) tirkistelykeskusteluun: Apina saa sanoa toista apinaksi. Onhan tämä tirkistelyä, mutta minä harrastan sitä (radiossa tänään kuulin kutomisblogeista. Enää ei riitä että nuoriso virkkaa illat pipoja. Nyt ne vielä lopun yötä porisevat aiheesta netissä. Sairasta. Se että kirjoittaa päivät ja pohtii sitä illat blogissa ei ole.)

Olen kehoittanut opiskelijoita Fernando Pessoalla: "Mitään ei tiedä,/ kaiken vain kuvittelee/Ympäröi itsesi ruusuilla,/rakasta,juo ja vaikene./Muu ei ole mitään." Suomeksi että menkää ulos lenkille netin tai kirjoittamisen sijaan. Luojan kiitos niillä on paha kirjoitusjumi päällä. Pelaavat korttia koneillaan. On kirjoittaminen muutakin kuin kirjoittamista! Pitäis tehä havaintoja. Ajatella. Syödä haarukalla soppaa, herra Ahtia lainatakseni. 

Meneillään on raskaaksi tulemisen kausi. Täten: on kausia, jolloin keräämme tietoa, elämme ja tunnemme eri tavalla kuin kirjoittaessa. Tulemme raskaaksi tarinoista. Ja sitten kirjoitamme. Kirjoittamisen kausi vetää sisään päin ihmisen ja pahasti. Ei kumma, että jumittaa.

Mulla on keskivertoa parempia kirjoittajia oppilaina. Ens keväänä nousee esikoiskirjailijaa siihen tahtiin, että.

No niin katotaan, saadaanko mulle huomiseksi netti että saan päivät blogittaa kunnolla, kuvia ja kaikkea. Täytyy muistaa panna reppuun valmiiksi tikkareita Ramille. Ja ostaa lankaa. Kaiken varalta.

Essi