Joulunäytelmässä. Tämä on demokratiaa. Vastaehdotuksena että syötäisiin opettaja ja opettajalle omena, suuhun. Sanoin ettei kiinnosta. Mulla on muita menoja sillon.

Limingan keskustan jouluvalot on yksi hehkulamppurivi apteekkia vastapäätä sijaitsevaan pensaspuskaan käärittynä. Ja sen viereiseen kuuseen. Ei masennuta silti. Eilen Kaisa ja Tiia talloivat lumeen jalanjälkiä, siitä tuli valtava sydän ja sydämen sisällä luki Rakas. Mies traktorin kanssa tuli. Kaisa syöksyi ikkunaan ja huusi ei jumalauta mää arvasin että joku konemies tulee mikä sitä vaivaa?

Kaisa näytti ikkunasta konemiehelle merkkikieltä eikä lakannut puhumasta. Toinen opiskelija (hän ei halua nimeään mainittavan) hyökkäsi toiseen ikkunaan ja huusi mene pois, hintti. Se meidän neroudesta.

Tämä tarina loppuu hyvin. Hintti konemies lähti. Puolet sydämestä jäi, ja punaiset kynttilät, ja Rakas. Se lukee puoliksi, mutta sanoista saa selvää jos tietää mitä siinä luki.

Parane, Kaisa.

E