Pirun kaunista seutua tämä Liminka. Kerrassaan mainio ympäristö opiskeluun. Ja onhan tämä ensimmäinen kerta elämässäni, kun varsinaisesti nautin opiskelusta. Lukio oli pelkkää pakkopullaa, vaikka sinne omasta tahdostani meninkin. tyhmä olin Sohva on pehmeä ja lämmin. Kun siihen istuu se ottaa syvälle syliinsä. Mies katselee minua viereisestä taulusta kysyvän epäuskoinen ilme kasvoillaan. Aivan kuin hän kummastelisi tätä minun puuhaani.

- - -

Näin eilen tytön vaeltelemassa sillan läheisyydessä. Hän oli taidekoulun oppilas. Hän näytti suloiselta ja melkeinpä jopa säälittävältä ollessaan niin eksyneen oloinen, vaikka todennäköisesti tiesi tarkkaan minne oli matkalla. Missä hänen matkansa pää oli. Tietävätköhän monetkaan ihmiset, mikä heidän todellinen päämääränä elämässä on? Mitä he tekevät elämällään?

- - -

Rakkauden pieniä kirkkaita  ripauksia suuren harmaan massan, sumun, pimeyden, paskan keskellä. Ja onhan se niinkin, kuten viisas sananlasku sanoo, että poikkeus vahvistaa säännön. Maailma on perseestä mutta silti minä rakastan sitä.

- - -

Hei katso, Kalle menee tuolla kaikilla oli aina tapana sanoa. Vaikka minusta hän kyllä muistutti enemmän sammakkoa kuin oravaa. Vaikka ei ollutkaan vihreä. Mutta väri olikin ainoa tekijä, mikä esti häntä olemasta sammakko. Jos hän olisi muuttunut kuunvalossa vihreäksi hän olisi ollut selvä ihmissammakko. Mutta hyvä ettei ainakaan ihmissusi tai mikä vielä pahempaa, ihmisjänis.


- - -

Otsikko ja otteet Joni Kuusiston treenikirjoitusmateriaalista.
Hykertelen työhuoneessa jalat pöydällä ja luen. Olemme kirjoitelleet improvisaatiometodilla. Pyydän keskeneräistä, huonoa tekstiä. Haluan hallinnasta ja ajatuksista vapaata kirjoitusta. Se, tietysti, on tekemässä ihmiset hulluiksi. No puolen tunnin päästä tanssitaan hieman sarjislaisten kanssa.

Aurinko paistaa, tuo "keltainen nänni."

E