Kuuntelimme musiikkia, keksimme äkkiä avainsanoja Kunderan tyyliin ja kirjoitimme runoja. Alhaalla minun versioni sanoista: huilu, jääkiekkoilija, iloinen vesseli, ritsa, ytimekäs, ihan tosi jätkät ite oon.


Sinä mies, olet karvaisessa takissasi,
istut ja päässäsi soi,
hoet ja olet äänessä,
kädessäsi huilu,
olisit halunnut olla jääkiekkoilija,
hyvä jätkä,
äitisi laittoi sinut musiikkilukioon,
kourasssasi on nyt vain hopeinen huilu.

Poikana ammuit naapurin ikkunan
ritsalla hajalle, iloinen vesseli,
isäsi maksoi laskun,
et saanut katsoa telkkaria kuukauteen,
piti vain soittaa,
sitä huilua,
jäi näkemättä jääkiekon MM-kisat.

Iso mies huilu kädessäsi,
kova jätkä.

Löysit vaimon musiikkileiriltä,
hän soitti suurta pasuunaa,
soittaa edelleen,
heinänhentoinen tyttö,
valtava voima keuhkoissaan,
vaimosi kotonasi,
omakotitalossasi.

Vaimosi halusi koiran.
Sanoit ytimekkäästi ei.
Nyt ulkoilutat joka päivä pikku Fifiä.
Se on pehmoinen ja pikkuriikkinen.
Ihan niin kuin se sinun huilusi.



Heidi