Kirjoitin tarinan ns. kielletystä elämästä, ensimmäisessä versiossa juoni oli valmis ja tarina loppui hyvin yms. Sen jälkeen elämässäni, päässäni tuli joku helvetinmoinen kriisi, joten muutin tarinanki juonen tosi vihaisessa mielentilassa, siinä kävikin tosi huonosti, tarinassani.

En saanut nukuttua viimeyönä, miettiessäni sitä että tein tarinan naisesta pelimiehen (naisen) niin helvetin pahan. Uudestaan siis, kolmatta versiota tekehmään. Nyt tulee siis pahaa sekä hyvää. Katothaan miten käy.Ekaversio oli 70 sivua, toinen oli 82 sivua.

Tämä on kieltämättä kivaa, haastavaa.Opiskelijaystäväni sanoi eilen minulle, Kaisa lopeta sieki se kirjoittaminen. Näköhjään kirjoitan vain niin kauan että alan olehmaan itsekin tyytyväinen, en vain voi lopettaa aikaisemmin.  Voi olla että otan liian vakavasti tämän kirjoittamiseni,  mutta siihen minulla onkin jo omalupani. Olenhan ottanut virka/opintovapaata juuri tätä varten vuodeksi ja muistan hyvin ne ajat ku ei tule mitään kirjoitusta, eikä niitä väkisin saa kirjoitettua, ne joko tulee tai ei. Tiedän toki hyvin menneen ja tulevankin ajan kun sanotaan.Äiti, älä kirjoita enhään. kauppaan, töihin, siivoon jne. 

Niinpä käytän tosissani tätä aikaa hyväkseni, kirjoittamisen aikaa.

 

Rakastan.

 

- k -