Kaikki tirskuvat.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ohjaaja:

Sanoppa niin, että mäki kuulen.

 

Mies vakavalla naamalla:

Nii että pitkälle oon selevinny hengittämättä.

 

Tirskuminen muuttuu kunnon nauruksi..

 

Ohjaaja:

Kylläpä se herralla tuo huumori kukkii! Siinä on kuule vitsit vähisä sitte ku kroppa pettää. Kannattas nyt vaa ottaa opikseen, hengittämällä voi säästyä monelta vaivalta.

 

Mies (supattaen taas muille):

Niin ku kuolemalta.

 

Kaikki pärskähtävät nauruun.

 

Ohjaaja:

Jos herraa ei hengittäminen kiinnostaa, niin on hyvä vaan ja poistuu paikalta. Ei ketään täällä väkisin pidetä.

 

Ihmiset vakavoituvat. Miestä hymyilyttää, mutta hän on hiljaa.

 

Ohjaaja:

No hyvä, sitten jatketaan. Otetaanpas taas semmonen pitkä henkäys.

 

Ottavat, mies taas omalla tyylillään.

 

Ohjaaja:

Kunnolla, kunnolla, hengittäminen lähtee sieltä perseestä!

 

Mies tirskahtaa:

Mulla se kyllä enimmäkseen tulee sieltä…

 

Kaikki rämähtävät nauruun. Ohjaaja tulistuu.

 

Ohjaaja:

Herra on hyvä ja poistuu! Täällä ei vitsailla, vaan hengitetään. Palaa takaisin sitten kun viitsit keskittyä hengittämiseen.

 

Mies:

Kyllä mä osaan hengittää iha iliman keskittymistäki, mutta kiitoksia vain huolehtimisesta.

 

Mies kävelee pois. Ohjaaja jää kokoamaan itseään.

 

Ohjaaja (tupisee itsekseen):

Hengittäminen on vakava asia..

 

-Tiia-