Tämän päivän poissaoloon minulla ei ole kuin yksi syy: otin liikaa lääkkeitä illalla että saisin unen päästä kiinni, mutta se menikin sitten siihen että heräsinkin "aamulla" 15.30: enkä ollut herännyt edes herätyskelloon. Nyt on pää vähän sekaisin, mutta olisihan se vähemmästäkin. Ei diapameja saa ottaa kuin enintään kaksi päivässä, ja nekin aamulla ja illalla (että väli on sopiva) mutta minäpä vedin neljä menemään saman sekunnin aikana peräti.

Jotenkin minusta tuntuu että nukkuminen alkaa olla mulle hienoinen ongelma. Osuinko oikeaan? Heh. Muutenkin on olo niin paska että hyvä kun sängystä pääsi ylös, eikä asiaa yhtään auta se että pitäisi ostaa ruokaa, mutta rahaa ei ole. Whee, this is life at its best!

Jostain syystä alkoi hirveästi tehdä mieli lukea Beatles - kirjoja (die hard Beatles - fani kun olen) ja ajattelinkin lainata tuon SHOUT! :in. (Shout! The True Story of the Beatles: kirjoittanut Philip Norman.) Tekee joskus niin hyvää lukea tällaisiakin kirjoja uudestaan ja uudestaan, vaikka Shout! ei sinänsä mikään Beatlemaniakin raamattu olekaan.

Taidanpa siis lainata sen ja käydä kaupassa ostamassa päivän ruoka - annoksen (lue: saarioisten roiskeläppä ja suklaata) ja käväistä Ninalla. Anteeksi vuodatuksesta mutta tänne on aina kiva kirjoittaa.


- Jenna.