KAIVON PÄÄLLÄ LINNUNRATA

Auringon siimassa roikkuu avain,
hyppivät kauriit sarvineen,
vedessä makaa kuollut meren jumala.

Maan sisällä on salaisuus,
tieto siitä haperoissa lehtisissä,
mustasilmäinen karitsa pitää niitä käsissään.

Hopeinen morsian, synnyttäjä,
nuolee sormillaan jokaista lieskaa,
rautaristi irrottaa häneltä kynnet.

Palaa vihreä vapaus peltitynnyrissä,
kultakolikkoja kirstussa,
nauraa kivimuurin takana kuningas.

Hänet karkotetaan pois paratiisiin,
annetaan hänelle omena ja käärme,
syö hän sitä onnellisena yksin.******************'

Kirjoitin tämän 5 minuutissa eli tämä oli tällainen leikki. Päätin ahtaa runon niin täyteen mytologiaa kuin pystyn. Toivon, että Paavo purkaa tämän runon jossakin elämänsä vaiheessa... ;)

Heidi