Tulin Kivikoululle syömään, täällä on rauhallisempaa kuin asuntolan keittiössä. Riisiä, pinaattilettuja ja Fantaa. Tullessani sanoin kaverille puhelimessa, että pihalla on joku outo auto. Sininen. Sisälle uskaltauduttuani löysin Oskarin tutusta paikasta kirjoittamasta ja Jennin nykyisellä paikalla istui Kaisa. Suosittu paikka, istun itsekin nyt samaisella koneella. Kaisa kuitenkin lähti melko pian kun itse olin tullut, se sanoi kirjoittaneensa täällä 7 sivua proosaa ja nauroi, kun pitää tänne asti tulla että pystyy kirjoittamaan. Hymyilytti, se kättelikin minua sen vuoksi kun minulla oli avaimet tänne ja olin päivällä avannut ovet.

Eilen oli kivaa, vaikkakin minä väsähdin lopussa ihan täydellisesti ja yskin ääneni kokonaan. Yskin yhä, ja makuuasento on kielletty minulta nyt. Mutta, eilisestä. Oli ihmisiä, musiikkia ja ääntä. Elämäksi nuo kai voi yhdistää. Ei täällä runoja luettu, mutta ehkä seuraavissa bileissä?

Kiva, kun Essillä oli onnistunut reissu. Kertoile myöhemmin, kunhan et vain olisi maanantaina kipeänä.

Oskari lähti. Sammutti musiikinkin. Hmm, ei siis ihmisiä, ei musiikkia, ei ääntä. Ei elämää? Taidan hakea lisää ruokaa ja miettiä, josko kirjoittaisin jotain. Tai sitten lähden asuntolaan hakemaan sitä elämää.