Tämä tarina syntyi assosiointina mese-keskustelussa, jossa oli mukana Laura, Marjaana, Ismo ja Heidi eli minä. Tajusin, että tämähän sopii hyvin tuohon RunoTorstain teemaan.
Onko tyhjä lasi täyttä parempi?
Onko jäinen maa pehmeä?
Sattuu kaatuminen kiviä jos olen raskas
liun kevyesti jokeen
raskasmetallia
ruosteinen polkupyörä nojaa koivuun ohimennessäni
Sillä osaaminen on polkemista ja se on liian vaikeaa
siksi minä lennän
sorsat osaavat
osaa ihminenkin
mutta on unohtanut kuinka se tehdään
enkelit muistavat: otetaan kaksi siipeä, yksi sydän ja tyhjä taivas
ihmiset joka päivä
repivät siipensä, täyttävät taivaan höyhenillä ja pilkkaavat sydäntään
vaikka eihän siinä ole mitään vikaa
missään ei ole
paitsi tieten polkupyörässä joka on ruostunut puuhun kiinni
ja minussa joka lipuu pitkin jokea mereen
Terveisin Kirjoittajalinjalaiset
(tämä osoittaa, että meseily ei ole ajanhukkaa)
torstai, 7. joulukuu 2006
Kommentit