Join aamulla kaksi kuppia kahvia ja otin yhden lääkkeen. Juoksin bussiin ja hymyilin matkalla kouluun.
Minä saan kodin. Se on valoisa ja vanha. Haluan kutsua teitä sinne
kylään, koska se on ensimmäinen oma kotini. Minä tarjoan teille teetä
ja sitten me kaikki olemme yhtenäinen luokka, jossa kaikki pitävät
toisistaan. Ikkunalaudoille tulee kukkasia ja soitan Rajattoman
kauneimmat biisit yhdellä kertaa.
Vaikka tänään on väärä päivä, paha päivä, on typerä hymy ollut
huulillani koko ajan. Taidekoulu tekee omituisia tepposia vaikealle
mielelle. Vaikea ei enää tunnukaan niin vaikealta.
-Hilla
keskiviikko, 13. syyskuu 2006
Kommentit