Kohta on ensimmäinen viikko takana vapaata työskentelyä. Ainakin omalta osaltani voi sanoa että homma on lähtenyt käyntiin pienistä alkunihkeyksistä huolimatta. Tekstiä ei vielä paljoa ole, mutta tapa millä sitä saa ulos on nyt selvillä. Ei kai sitä enää muu auta kuin kirjoitella pois. Kun tänään aamulla heräsin niin taivaalta satoi lunta. Kyllä sitä onkin jo odotettu. Astelin hyvillä mielin kohti kivikoulua ja vedin lipat asfaltille, niin että laukkuni jäi ison perseeni alle, hajottaen kuulokkeeni. Nyt ne ei sitten enää oikein tahdo toimia. No ei ne enää hyvin olleet toimineet pitkään aikaan, mutta kyllähän moinen onnettomuus pistää vihaksi. Pahus! Minun ja uuden talven välit menivät heti poikki. "Ettei saavu ilo varkain" jne.

Päässä soi: Eläkeläiset: Herra Kekkonen

Päästä lainattu: "Nyt muistolle Urho Kekkonen, vielä yhden humpan vedämme. Je Je Je"   

Jari Manninen