Luin viikonloppuna paljon. Ensin luin Riku Korhosta, se oli hyvä. Hemingway melkein parempi ja Saisio loistava. Mutta lauantai-aamuna postiluukusta tipahti lyhyt ja ytimekäs kirjallinen teos, joka pysäytti koko elämäni hetkeksi. Haukoin henkeä ja itkin, niin vaikuttunut olin. Teos oli postikortti, joka kannessa oli kuva virkatusta kaulahuivista: siihen oli kirjailtu teksti "kuristettu". Toiselle puolelle oli nimimerkillä "vihaiset naapurit" ilmoitettu, että minun tulisi valmistautua muuttoon. Asunnossani oli riidelty ja tapeltu joka yö 04.00-6.00. (minun tietämättäni, itse olen nukkunut kyseisessä paikassa.) Kortissa oli lisäksi kirosanoja ja ystävällisesti naisten linjan numero:että jos koen väkivaltaa parisuhteessa voin soittaa siihen maksuttomasti. Näitä kortteja minulla on kokonainen sarja: osassa kommentoidaan yöllistä virtsaamistani ja osassa "naimistani,joka kuuluu kuulemma joka SAATANAN kämppään". Kirjoittajan täytyy olla nero tai lukijan yliherkkä, sillä irtisanon asuntoni heti huomenna. Pääsen tosin muuttamaan vasta toukokuun loputtua, koska sellainen on laki (ja jokuhan senkin on kirjoittanut).

Että sellainen lukukokemus. Suosittelen kaikille enkä suosittele kenellekkään. Tämä ei ehkä ole oikea kanava tähän, mutta muistuttanee meitä kaikkia kirjoittajia vastuustamme. Kynäkin voi olla ase.

titta