Se on minun puhelin.
Joku soittaa.
Katson läppärin näyttöä ja vastaan.
Joku puhuu on kaunis miehen ääni.
En saa selvää siitä mitä se puhuu.
Onpa kaunis ääni varmasti kaunis mies.
Jotain se puhuu.
Alkaa hengitys tihetä mulla, jotenki ahistaa.
Sanon etten pysty nyt keskittymään.
Mies sanoo että oonko sairas tai nukkumassa.
Sanon etten tiedä.
Sanon että nuo on saunassa nyt, en osaa keskittyä.
Minusta on tullut  arka ja omituinen. Ihan niin kuin  aikaisemminkin.
Johan tässä ehti olla ihmisten kanssa. Hui.  Oma pimeä paikka oma kolo tarinassa muuta ei.

Ei oo hyvä ihmisen pojalla ei oo paikkaa johon päänsä kallistaa.

Essi