Jonkin aikaa on tehnyt mieli tänne taas jotain kaikkien iloksi (tai suruksi) kirjotella. Kuten kaikki tiedämme, kevät on koittanut, vaikka takatalvi välillä pääsikin tuiskullaan häiritsemään. Muutosten ja valintojen aikaa kevät perinteisesti on tai ainakin sellaiseksi mielletty. Vanha loppuu eli minun/meidän tapauksessamme tämä lukuvuosi. Uusia kujeita ja varakujeita on keksittävä tulevalle syksylle. Hyvä, että on haaveita ja unelmia - niitä kuuluu jokaisella olla, mutta pettymys niiden mahdollisesta toteutumattomuudesta voi olla itse haaveiden kokoinen. Motivaatiota täytyy joskus hakea kaukaa, samoin sen säilyttämiseksi joskus pinnisteltävä. Kukas sitä koskaan tietää, millaista hyötyä mistäkin tulevaisuudessa tulee olemaan. Asia erikseen näkyykö se hyöty heti. Toisinaan sitä joutuu etsimään ja kaivamaan muistivarastostaan. Kun katselen tätä vuotta taaksepäin, on se kieltämättä ollut hyvinkin antoisa. Opittu on kaikenlaista tai sitten ei juuri mitään. Kokemusta kaikki, "hedelmiä elämän hedelmäkorissa".
Onneksi on vielä tiedossa loppukevään kohokohtia, joista kaikista emme vielä ehkä ole tietoisiakaan. Yksi semmoinen tiedossa oleva asia on tuleva kevätnäyttely, jolloin saamme vallata kokonaisen talon tehden sille mitä ikinä huvittaa. Mielenkiintoista kontrastia luo, kun saa käytettäväkseen hempeän vaaleanpunaisen huoneen, joka suorastaan uhkuu viattomuuttaan. Siinä onkin sitten varaa turmella sitä synkkyydellä (kunhan ei mielellään mene äärimmäisyyksiin, mut ollaan me nyt sen verran fiksua porukkaa, ettei me kaikkea maailman kauneutta sentään haluta tehdä olemattomaksi. Emmekä myöskään säikytellä kuoliaaksi ketään :D)
Eilen katselin hankkimaani sulkakynäsettiä miettien, kuinka teknistyneitä olemmekaan. Ilman ympärillä vallitsevaa nykyajan mukavuuskalustoa emme pärjäisi hetkeäkään. Olemmeko nautinnon ja helpotuksen vai riippuvuuden uhreja? Kenties molempia, sillä niiden raja on häilyvä. Joudumme vaivoin hankkimaan musteenkin tulostimiin, ennen vanhaan se saatiin suoraa pullosta. Yksi onnellinen täällä elää vielä ilman sähköpostipalvelunkin vankeutta.
Onkohan kirjoittamisella ja lentämisellä jotain yhteistä? Kummankin yhtenä symbolina toimii sulka, jos sitä nyt siksi voi kutsua. No ainakin mielikuvitus tunnetusti lentää; ja mitä vapaammin sen parempi.
Siispä toivotan lopuksi kaikille mielikuvituksellista ja idearikasta kevättä! Tai millaista kevättä vaan, vaikka piinallista tai vapaata sekä kaikkea siltä väliltä.
  Mirabella