Olo mitä ihanin, kevytkin, tänhään taas selvisi päässä pienessä vaikka mitä.

Hitto, ei enhään selityksiä, ei enhään tyhjiä valituksia ettei muka kehtaa tai jaksa. Se mikä on aloitettu tyylikhäästi niin tyylikhäästi loppuun asti vain. joo, joo!!!!

Osaan jos vain kehtaan. Ei, ei, ei, ei, ei, ei yhtään selitystä enhään, eiku töihin vaan.

Höh, mikä tässä muka niin vaikeaa...ei niinku milhään kehtais viä tätä lophuun asti. Mikähän tässä sitte oikein vaivaa? Tyhjät valitukset pois, jos en sitä voi kunnolla tyylikkäästi lophuun viä niin roskhiin vain koko runo nippu. Joo. joo!!!!!

Joo täällä mie kirjotan taas kaikkea muuta ja runo nippu on oottanut taas viikkoja vierelhäin. Kaikkea muita tarinoita on kyllä taas tullu korvistaki ulos mut toi, toi hiton ruma ja rakas runo nippu oottelee vaan vuohroaan. joo, joo!!!! Koska siitä oikein tuli noin riesa?

- k -