Eat your heart out, mulla mitään asiaa ole. Ajattelin vaan Essin
rohkaisemana tehtailla tänne jonkun mieltäylentävän tilanneraportin,
sillä seuraava pitempiaikainen nettiseikkailuni saattaa venähtää siihen
saakkaa, kun nettiyhteydet tulee museolle (muistaakseni on olemassa
leffa nimeltä Wishful Thinking). Mä lähden tänään Liminkaa kohti
yöjunalla, maksoinpa vähän ekstraakin, että pääsen makuuvaunuun hirsiä
kiskomaan, tuun siis näillä näkymin kymmenen jälkeen museolle, jossei
jokin sydäntäriipaiseva tragedia satu kohdalle matkalla takaisin
sivistyksen pariin.
Nyt mua kismittää, kun menin antamaan Tiialle keskeneräiset
roolianalyysit kaasukammiotarinan hahmoista. Aloitettuani varsinaisen
dialogin kirjoittamisen huomasin inhoavani syvästi päähenkilön
moukkamaisuutta ja röyhkeyttä ja nämä kaksi ikävää(kö?)
luonteenpiirrettä romuttaa häneen samaistumisen. Nokkelimmat lukijat
taisivatkin jo oivaltaa, että edellä mainitun kaverin karakteria täytyy
vielä rukata. Mulle taisi joku neropatti joskus todeta kuultuaan, että
painin käsikirjoituksen parissa (taisi olla Lahden Kansanopiston
aikoihin tämä), "No mut sehän on puolet helpompaa ku jonku kirjan
kirjottaminen". Noh, pitäähän Tarzankin joskus lomaa ja Mustanaamio on
kova koville.
Täällä tiedusteltiin aikaisemman tekstin palaute-osiossa, että saako
kirjoittajalinjan hengentuotteita lukea jostain ja Iris tähän
vastasikin jo melko tyhjentävästi, mutta mä haluaisin vielä täydentää
omasta puolestani, että päärakennuksen seinälle ja museolle ilmaantuu
tod. näk. multakin jotain lähitulevaisuudessa. Ainakin tarkoituksena on
tiivistää viritteillä olevan näytelmäni käsikirjoituksen a.k.a
kaasukammiotarinan ylipitkä johdanto-osa synopsikseksi ja ehkäpä kerään
rohkeuteni ja julkistan aikaisemmat käsikirjoituksenikin jossain
muodossa.
-Timo J.
"You think I made your life hell? I live here, you're just a tourist with a typewriter."
sunnuntai, 2. lokakuu 2005
Kommentit