12.8. alkaa kouluvuosi. Keskiviikkoisin kolmesta kuuteen pidetään sarjakuvalinjalaisille ja kiinnostuneille taide- ja valokuvalinjalaisille kerrontakurssia, jonne voi ilmoittautua myös erikseen.

http://limingantaidekoulu.fi/fi/index.php/kerrontakurssi

Linjoilla on vielä vapaita opiskelupaikkoja, vain vapaalinja on aika täysi.

http://limingantaidekoulu.fi/fi/index.php/hakulomake

 

 

Kaikkeja numeroituja listoja oli tossa joulukuussa. Ite kirjotin numeroidun listan marraskuussa 2005. Tilanne oli semmonen että Mannisen Teemu kokos sähköpostilla Tuli&Savuun yhtä keskustelua kirjottajien poetiikoista ynnä muista enkä ollu kerenny hirveesti jutella siinä eli osallistua, niin sitte yks ilta - olin Helsingin Alppilassa kaverien kämpillä yökylissä - tai päivä varmaan paremminki kirjailin omia ("omia") ajatuksiani vähän ja lähetin sitte siihen. Kävikin niin, että listasta tuli aika pitkä ja sitä ei toimittaja editoinukkaan mukkaan siihen joukkohaastikseen. Vaan koko rimpsu, jonka otsikoks olin laittanu "Hajateesejä" julkastiin erillisenä artikkelina Tuli&Savussa 1/2006 (kai? nyt saatan valehella, mutta luulisin ainaki. Niillä huiteilla niillä oli kyllä vähän myöhäsyyttä, eli ois jopa saattanu olla 4/2005 - 2006 puolella kuitenki ilimesty).

Tekstiä ei siis kirjotettu sellasenaan julkastavaksi, mikä tietenki on julukasemiselle aika oikea syy. Ja nyt sitte aattelin, että vois julukasta täälläkin saman. 51 kappaletta on nuita "hajateesejä", joten jotta ei liiaks kuormitu tää blogin etusivu, pistän alusta vähän tähän ja loput kommenttina. Että jos ette halua lukia ni ei tartte.

Uutta vuotta, kirvesvartta,
Paavo

-----

HAJATEESEJÄ

 Paavo J. Heinonen

I

Yksikään sana ei ole täysin oma.

II (I:n korollaari)

Yksikään väite ei ole täysin oma.

III (kuin myös)

Sanoja on välikappale.

IV (jne., logiikka on yöllä mälsää)

Sanojan välikappaleena olo ei tarkoita sitä, että hän olisi välikappale oletetun alkupisteen ja loppupisteen välillä.

V

Logiikka on yöllä mälsää.

VI

Edellinen teesi on vertauskuvallisesti tulkittavissa.

VII

Ja jos se vertauskuvallisesti tulkitaan, sen mahdollisen (vertauskuvallisesti) alkuperäinen sanoja ei suutu.

VIII

Myös kuulija on välikappale: koska kuuleminen tarkoittaa sanomisen mahdollisuutta, kuulija ei voi olla loppupiste.

[...jatkuu siis kommenteissa]

 Heipähei kaikki kirjoittajat! Päätin pitkästä aikaa kirjoitella tänne omalähtöisesti, ja nyt teenkin oikein uhrauksen:D Joulunodotuspäivinä tein tämmöisen mietelausekalenterin. Nauttikaa ja kommentoikaa myös pliis! (uhraukseksi tosiaan kai voi sanoa, sillä tämä vaati ja vaatii edelleen pokkaa)                                         

                                  Mietelausejoulukalenteri 2008

1.12. Koskaan et pääse eteenpäin, ellet hyppää tuntemattomaan tässä tunnetussa maailmassa

2.12 Miksihän vihaan heitä, jotka eivät suostu sukeltamaan itseensä? Luultavasti siksi, että he kaikin tavoin pyrkivät estämään myös muiden sisäisen etsinnän

3.12 Jos oikeidenmukaisuus niin kuin me sen tunnemme onkin silkkaa epäoikeudenmukaisuutta. Mikäpä me olemme tuomitsemaan ketään, ennen kuin olemme vaeltaneet hänen mokkasiineissaan auringonnousun ja laskun

4.12. Fanaatikot luulevat paljastavansa totuuden, mutta sen sijaan peittelevät sitä henkensä kaupalla

5.12. Olemme kaikki eriskummallisia; emme tuskin sentään kukaan hirviöitä

6.12. Matka itsenäisyydestä riippuvuuteen voi olla pieni tai suuri: tasapaino näiden

välillä on kuitenkin löydettävä

7.12. Helppo ei ole tie, joka kirjoittamisen kautta vie. Helpompi ehkä muu, mutta itsetuntemuksesta huomion pois vie

8.12. Itsesi voit menettää, kun liikaa omaksesi rohmuat. Syytä elää et sitten enää näekään. Hillitse itsesi niin saat kaiken tuhatkertaisena takaisin.

9.12. Jos maailmankaikkeus paljastaisi kaikki salaisuudensa, ei se enää olisi järin kiinnostava. Jos joku toinen avaisi jo kättelyssä itsensä sinulle kokonaan, mitä annettavaa hänellä enää vuosien päästä olisi?

10.12. Räjähtely on elintärkeää – ilman sen puhdistavaa vaikutusta katharsis on mahdotonta saavuttaa. Ennen kaikkea: ole kiitollinen hänelle, joka sytytti sinussa räjähdyssäteet!

11.12. Itsenäisty – ja tuhoudu? Roiku kiinni – ja pelastu?

12.12. Olisikohan niin, että meidän aiemmin käsittämämme syvyys onkin pintaa, aktiivi passiivia, oikea väärää, epäsopu harmoniaa, luopumus omistamista sekä päinvastoin?

13.12 En tiedä, kuinka oikeudenmukaista on, jos elämän salaisuudet ovat luodut pienen eliittikansan löydettäviksi.

14.12 Valtavirrasta on yritettävä poiketa henkensä uhallakin. Valtavirrassa uivat eivät pysähdy ajattelemaan – he kieltäytyvät siitä. He hukkuvat ennen pitkää sen sijaan, että nousisivat pintaan. Virtaa vastaan uivia on aina vainottu, ja olipa se sitten koitunut heidän lopukseen, on se koitunut kunniakkaasti.

15.12. Minkä kehun löydät toisista, löydät sen itsestäsikin – minkä moitteen saat irti toisista saat varmasti irt myös itseäsi tutkimalla

16.12 Kohtalonsa voivotteleminen ja ruikuttaminen tapahtuu ilmaiseksi, nautinnosta täytyy maksaa. On suorastaan potkittava perseeseen itseään, jotta ymmärtäisi nauttia. Ymmärtäisi voimiensa käyttämisen tärkeyden. Ymmärtäisi myös pelkän puhtaan olemisen.

17.12 On tiedostettava, mitä kaikkea inhimillisyyteen kuuluu, mutta on myös aikanaan päästävä sen yli: ”korkeampaa tietoisuutta” kohti

18.12. Häpeällä kai voi vain vapautua. Jos et itse suostu paljastamaan kaikkea, luonto paljastaa loppupeleissä kaiken. Tai kohtalo. Tai karman laki. Tai viimeinen tuomio. Voi tietysti olla, että ihmisen oma luonto saattaa hänet lopulta päivänvaloon. Itsekäs vai myötäelävä luonto – kukin saa itse keskenään päättää tai valita.

19.12. Kaikki loppuu aikanaan(mutta sehän onkin vapauttavaa)

20.12. Ehkä sitten onkin niin, että vain spontaanille sielulle elämän ja kanssakäymisten salaisuudet aukeavat – minulle sitten ei taida koskaan käydä niin. Tai sitten tämänlaisen nöyristelyn ansiosta olen suurin löytäjä ja muut suurimpia kadottajia: totaalisesti hukassa! Väärään vapauteen takertuneina!

21.12. Tulla lapseksi uudestaan – siinä jouluhaastetta kerrakseen?

22.12. On suunnattava tarmo oikeaan kohteeseen. Väkivallassa se suuntautuu väärään,se sai kerran alkunsa turhautumisesta ja johtaa vääjäämättömään tuhoon. ”Ravistelevien” voimien kanssa ei pitäisi pelleillä, mutta silti jostain syystä olemme viihteellistäneet ne muinaisista ajoistamme lähtien aina jossain muodossa. Tulisiko niitä sitten täysin katkaista, jos joskus ovat olleet jopa hengissäsäilymisen edellytys?

23.12. Janoamme itsemääräämisoikeutta ja siitäkin huolimatta halajamme auktoriteettia ja turvaa – siinä ristiriitaa ihmisluonnolle kerrakseen; hänen sekä korkeimman olennon välille.

24.12. Mitä enemmän jotain teet sitä tottuneemmaksi sitä jotain kohtaan tulet. Mutta varo vain, ettet jää sen pauloihin, jos sitä ei ole todettu läpeensä hyväksi taikka puhtaaksi. Tarkkaile myöskin teetkö kaikkea muutakin täydestä sydämestäsi vai sattuman oikusta, pelkän tavan vuoksi.

                                                Näissä tunnelmissa hyvää myöhästynyttä joulua sekä     toivorikasta uutta vuotta 2009!        Toivottaen Heidi alias Mirabella

Unet.

Harvoja asioita joiden edessä langeta polovillensa, mutta tässä niistä yksi: armas alitajunta. Sen eteen kun saavut, jätä kengät ja mieli eteiseen, kävele sisään paljain jaloin ja polvistu. Jos jossain, unissa kirjoittaa joka hengenvedolla. Näin viime yönä unta, joka on kaikissa toimissani tänään häirinnyt, mutta en minä sitä tässä kerro kuin että siinä oli talo. On jännittävä seurata ihmisiä, jotka kertovat uniaan. Ja on hienoa kertoa unistaan luotetuille. Kirjoitan unia ylös joka lappuun ja lipukkeeseen. Saan ennen unta, kesken unen, unessa ja sen jälkeen mahtavimpia oivalluksia. Mutta uni itse on hienoin laite: esimerkiksi viime joulun aikaan näin unen, jossa ääni kehotti minua lukemaan Aino Kallaksen Sudenmorsiamen. Menin kirjahyllylle ja luin. Se oli oikea hetki lukea kirja.

Huono ei ole mitään ainutkertaista eikä mitään erityistä eikä erityisen hyvää. Huono on huonoa. Tosi huono on tosihuonoa. Huono on ihan paskaa. Huono on hätävale, huono yritys. Huono on livahtanut jostakin, vahinko. Huono haisee hyi lipsahtaa, ontuu, on puutteellinen. Huonossa on virhe. Virhe hävettää. Se kun on ihan paska on ihan paskaa. Paska on noloa. Nyt päästään ysiin. Häpeä. Minun suurin ja paras käyttövoima kirjoittajana. Kierrän isoja ja pieniä kehiä häpeän ympärillä. Kipeää tekee. Tehkööt. Perkele. Saunon välillä tai juoksen, haukun muita. Häpeän. Kirjoitan siitä, sille, sen kanssa ilman sitä (silloin se on eniten läsnä) sen takaa, se siellä.