Osallistutaanpa keskusteluun jälleen täältä kotoa. Pieni kirjaesittely. Eilenhän ihmeteltiin sitä, että miten pitäisi elää. Muistinkin yhden kirjan mikä minulla on kirjahyllyssä. Se on Anna-Liisa Valtavaaran Kiltteydestä kipeät (Kirjapaja 2005). Kirjasta löytyy netistä hyvä tiivistelmä tästä osoitteesta.

Mistä kirja kertoo? Se kertoo suomalaisista liian kilteistä tytöistä ja pojista, miehistä ja naisista, joiden tahto on aina ollut "muiden taskussa". He eivät tiedä mitä tahtovat ja haluavat, koska muut ovat aina päättäneet siitä heidän puolestaan. Kirjan liian kiltti ihminen on sellainen, joka ajattelee ensin muita ja sitten vasta itseään.... jos ajattelee. Usein hän on niin vierautunut itsestään niin paljon, että tuntee olevansa hukassa ilman ohjeita ja sääntöjä.

Kiltteyden juuret ovat lapsuudessa. Lapsesta on kasvatettu toisten tahdon toteuttaja, "kunnon kansalainen".  Lapsi ei ole saanut ajatella itse tai tehdä omia päätöksiä. Vanhemmat ovat päättäneet lapsen puolesta tärkeistä asioista.

Aikuisenakin entinen kiltti lapsi jatkaa toisten tahdon toteuttamista. Moni on epävarma, saako sitä omaa tahtoa ollenkaan käyttää. Kiltti ei haluaisi loukata ketään. Hän haluaisi miellyttää kaikkia. Hänestä tuntuu, että jo pelkkä oman tahdon ilmaiseminen on muiden loukkaamista. Kiltti ihminen ei ole onnellinen. Anna-Liisa Valtavaara kirjoittaa näin: "En ole tainnut tavata toisten tahdon toteuttajaa, joka olisi pohjimmiltaan tyytyväinen omaan elämäänsä. Ehkä hän uskottelee itselleen niin, kenties uskookin, mutta jostain hänen persoonastaan tihkuu tyytymättömyys, katkeruus ja ilottomuus. Voimatkin ovat saattaneet jo mennä vain toisia varten eläessä."

Kiltti aikuinen on usein perheessä se uhrautuja ja marttyyri, joka hiljaa valittaa mielessään tai jopa ääneenkin. Mutta ei koskaan kuitenkaan muuta käyttäytymistään. Sanoo liian usein "kyllä" ja uuvuttaa itsensä palvellessaan toisia.

Kirjassa käydään läpi lapsuuden syitä kiltteydelle. Niitä voivat olla mm. kiltteyskasvatus; kiireiset vanhemmat; riitainen koti; sisarussota; sairaus tai kuolema perheessä; vastoin vanhempien toiveita syntyminen; kielteinen tai ristiriitainen palaute; mykkä, sokea, kuuro ja kylmä ilmapiiri; sota-ajan vaikutus tai kodin vahva uskonnollisuus.

Kirjan lopuksi annetaan neuvoja siitä miten kiltteydestä voi parantua. Siitä voi parantua! Ensimmäisiä askelia on opetella sanomaan "ei" ja opetella sisäistä rehellisyyttä. Myöntää oma epärehellisyytensä. Kiltti ihminenhän valehtelee hyvin usein itselleen ja toisille. Sanoo, että pitää vaikkei pidäkään. Lupaa liikoja. On kameleontti. Mutta omaa sisintä on opeteltava kuuntelemaan. Siihen on varattava aikaa. Ei ole helppo yhtäkkiä uskoa, että saakin ohjautua omasta sisimmästään käsin eikä olla toisten ohjailtavana.

Ihminen on itse vastuussa omasta onnellisuudestaan. Pitää myös uskaltaa olla aito SINÄ tai MINÄ tai HÄN. Aitous on kirjan mukaan näkyväksi tulemista, oman paikkansa ottamista, omien lahjojen likoon laittamista. Se on myös omien puutteiden myöntämistä ja siksikin toisten tarvitsemista. Se on rehellistä realismia, joka tekee nöyräksi. Itsensä hyväksyvän ja itseensä luottavan ei tarvitse kerjätä huomiota, ei ainakaan jatkuvasti. Hän ei ole riippuvainen muiden hyväksynnästä, mutta kykenee ottamaan sitä vastaan. Hänen onnensa on tietää olevansa turvassa, vaikka ei aina onnistuisikaan täyttämään toisten toiveita.

Hyvä kirja, josta on ollut myös minulle henkilökohtaisesti apua. Tunnistin itseni tuosta kirjasta. Minä koin olevani liian kiltti ihminen vielä vuosi sitten. Perustihan Kiltin Tytön Bloginkin sen takia. Olenko toipunut jo liiallisesta kiltteydestä? En osaa sanoa kovin tarkkaan. En ehkä täysin ole toipunut, mutta riittävästi. Sen verran, että olen lähtenyt kulkemaan omaa elämänpolkuani. Taidekouluun lähteminen on ollut yksi askel. En mieti koko ajan sitä, mitä muut minulta haluavat ja miten minun pitäisi käyttäytyä.  Ehkä joku minut kauemmin tuntenut osaa sanoa paremmin?

Kiltteydestä kipeä on vain uusi käsite vanhalle asialle. Synonyymi sille voisi olla myös näkymätön lapsi. Samaan soppaan voi liittyä myös läheisriippuvuus. Ihminen on jotenkin rikki sisältä. Ei ole eheytynyt kypsäksi aikuiseksi. Sisäinen lapsi itkee.

Netistä löytyy tähän samaan asiaan liittyvä kaunis ja lohduttava sivusto nimeltä Kotkansydän.

Uskalla olla aito SINÄ - niin olet parhaimmillasi!

Heidi